Sivun toiminnot

Asuminen ja rakennukset

Helsingin alueen hiilidioksidipäästöistä yli 70 % aiheutuu rakennusten energiankulutuksesta. Tärkein toimenpideryhmä päästöjen vähentämisessä onkin rakennusten energiankäytön vähentäminen. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat matalaenergiarakentaminen niin uudis- kuin korjausrakentamisessa, yksittäiset energiansäästöinvestoinnit ja -korjaukset ja rakennusten tehokas käyttö.

Nykyistä enemmän toimia kaivataan erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Asukkaiden ja käyttäjien lisäksi merkittävässä roolissa ovat kiinteistönomistajat, rakennusten ylläpidosta ja huollosta vastaavat tahot sekä korjaushankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tahot. Pitkällä tähtäimellä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on rakennuskannassa tarpeen toteuttaa myös toimenpiteitä, joiden taloudellinen kannattavuus on heikko.

Maankäyttöön ja kaupunkisuunnitteluun liittyen toimenpiteitä ovat kaupunkirakenteen tiivistäminen, lupakäytäntöjen sekä suojelu- ja kaavamääräysten muuttaminen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian pientuotannon kannalta suotuisammiksi, energiatehokkuus- ja energiamuotovaatimusten lisääminen tontinluovutusehtoihin.

Toimenpide-ehdotukset

Rakennusten energiatehokas käyttö ja ylläpito: Kehitetään energiankulutuksen (lämmitys, jäähdytys, sähkö, lämmin käyttövesi)mittausta, havainnollistamisesta ja sen kohdentamista käyttäjille, toteutetaan energiakatselmuksia ja yksityisellä sektorilla energiatehokkuussopimuksia. Erityisen tärkeää on asukkaiden, ja kiinteistönhoidosta vastaavien henkilöiden koulutus ja neuvonta. Kaupungin osalta tärkeitä ovat rakennusten käyttöönottokoulutus, tehokas tilojen käyttö, energiatehokkaiden tilojen vuokraaminen kaupungin käyttöön ja henkilöstön jatkuva kouluttaminen. (Toimenpiteet: 1, 10-20, 23-25)

Maankäyttö: Tiivistetään ja eheytetään kaupunkirakennetta täydennysrakentamisella. Uusille alueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kuninkaantammeen ja Östersundomiin energiatehokkuus asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi. Energiatehokkuusvaatimukset sisällytetään kaavamääräyksiin ja rakennusjärjestykseen, energiatehokkuussuositukset rakentamistapaohjeisiin ja ekologista kestävyyttä edistävät kuvaukset kaavaselostuksiin Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan kaupunkikeskuksiin tai julkisella kulkuvälineellä saavutettaviin kohteisiin. (Toimenpiteet: 39-40)

Matalaenergiarakentaminen: Kaupungin palvelurakennuksissa sekä uudis- että korjausrakentamisessa pyritään lähes nollaenergiarakentamiseen. Asuinrakennusten korjauksissa toteutetaan matalaenergiarakentamista. Kaupungin asuintalorakentamisessa siirrytään 2010-luvun aikana matalaenergiarakentamiseen ja passiivitalotuotantoon 2020-luvulla. Matalaenergiarakentamista edistetään ohjauksella mm. tontinluovutusehtojen energiatehokkuusvaatimuksilla. (Toimenpiteet: 2-3, 21- 22)

Uusien rakennuttamismenettelyjen kehittäminen: Vähäpäästöisempi rakentaminen edellyttää matala- ja passiivirakentamisen ohjeistusta, elinkaaritarkastelua ja systemaattista ympäristönäkökulman huomioimista, uusien suunnittele- ja korjauskäytäntöjen luomista. Uusilla ja rakennettavilla alueilla toteutetaan kehityshankkeita. (Toimenpiteet: 4-7)

Rakennusvaihe: Vähennetään rakennustyömaiden energiankulutusta ja jätteen syntyä. Toteutuksen laatu varmistetaan jo työmaavaiheessa. Käytetyt ratkaisut ja niiden edellyttämä kunnossapito kuvataan talon käyttö- ja huoltokirjaan, joka luovutetaan rakennuttajalle vastaanottovaiheessa. (Toimenpiteet: 8-9)

Keskustele asumisesta ja rakentamisesta